Oudot tuntemukset kehossa

[bellabambino]

Mulla ei oo ollut elämässä paljon mitään yliluonnollisia kokemuksia, oon joskus ollu vähän kateellinenkin niille joilla on, kun olis ollu kiva itekki nähä jotain yliluonnollisia asioita. Kerran kokeillu kaverin kanssa spiritismiä ja muutaei tapahtunut kun kynttilä alkoi hitaasti kaatua, oliko se sitten mitään yliluonnollista vai ei, sitä ei tiiä. Sen jälkeen kylläkin näin vilauksen jostain mustasta sängyn alla samassa huoneessa missä kokeiltiin tätä spiritismiä, ja tv sekoili sen jälkeen jonkun aikaa, koiraa ulkona käyttäessäni se yhtäkkiä alkoi pelkäämään kamalasti jotain.

No, kerran kuulin yöllä äänen niinkuin lamppu olisi poksahtanut, myöhemmin kuulin saman äänen kun la´mppu oikeasti poksahti. Mutta siinä kai mun yliluonnolliset kokemukset oli, tätä lukuunottamatta:

Viime syksynä kun koulut alkoi meni muutama päivä joina olin aika huonolla päällä. Mulla oli yks ihastus silloin samassa koulussa. Yhdellä tunnilla millä oli se mun ihastuskin alkoi kehossa tapahtua kummia. HIrveän miellyttäviä tuntemuksia levis alapäähän (joo tää on aika herkkä aihe), luulin tietenkin että se olis sitä kemiaa kun tää ihastuskin oli paikalla.
No sitten levis kuumotus koko kehoon, tuntu että keho olis tulessa. Punotus levis naamaan asti, lämmin tunne oli pallean kohalla ja tuli kans semmosia miellyttäviä muljahduksia vatsaan. No, tätä kesti sitten todella pitkään, lopulta se alkoi jo ahdistaa mua, tollaset seksuaaliset tuntemukset mitkä ei lopu! Ja tää ei sitten oo pilailuviesti vaikka vähän rivolta saattaa jostakin kuulostaa..

Koulun kellot meni silloin samaan aikaan rikki kun tää alkoi ja ilmastointi kans. Nyt se on jo loppu, vielä joskus jotain saattaa tuntua, tätä kokemusta ennen niin vahvasti ei oo mitään tuntunut. Ömm no, kiva kun luit ja vastauksia olis kiva saada, vaikka tietääköhän kukaan mitä tää on voinut olla..

[Vic Rattlehead]

Ohhoh mua alko jo vähän kiihottaa..

En tiie ihan normaalilta ehkä vähän tavallista voimakkaammalta seksuaalisesta toiminnasta tais olla kyse.. Jooh. En oikeen tiie mitä muuta sanoa.

[bellabambino]

Nii olis varmaan, mutta kun se kesti pari kuukautta!
Omituista!

[Wespa]

Kerroitko tälle sun ihastukselle, että olit ihastunut häneen?

Itselläni on ollut samantapainen, mutta varmaan hieman erilainen olotila kehossa. Vaikea kuvata kokemusta, mutta sellainen energinen, jotenkin valoisa, sekä samaan aikaan raskas ja kevyt tunne. Sellainen, että tuntee koko kehon olevan elossa. Tämänkaltaisia tunteita olen saanut meditoinnin jälkeen, sekä kerran mm. unessa joka on sinäänsä outoa.

Itse pidän tuota itse kokemaani olotilaa fyysisen kehon ilmennyksenä rakkaudesta, tosin omassa olotilassani ei ollut mitään seksuaalista niinkään. Lähinnä vain hyvää ja nautinnollista oloa koko kehossa.

Suosittelen kertomaan tälle ihastukselle tunteistasi. Tuo on mielestäni sen verran vahva merkki jo, että kannattaisi ainakin kysyä tai jotain...

[Verninia]

Voisin myös veikata, että tarpeeksi vahva tunne ihastumisesta saattaa aiheuttaa ihmiselle, joka on avannut kanavansa yliluonnolliselle noinkin voimakkaita vireitä.

Keho tuntee paljon asioita jos sitä malttaa kuunnella. Itse ainakin huomaan jostain käsittämättömästä syystä viehättyväni monista samoista ihmisitä monien vuosien erossaolonkin jälkeen. Kun näitä ihmisiä tapaa, olen kyllä todella heikoilla. Lienee kyseessä hyvin yhteensopivat energiat?

On totta että ihastuminen ja rakastuminen on "maagista" (ja imelää), mutta kyllä sellaiset tilanteet joissa on oikeasti jotain muutakin kun pientä ihastumista erottaa ja tuntee jos vaan päättää kuunnella itseään. Tällaisia ihmisiä, joihin tuntee sanoinkuvaamatonta yhteyttä on elämässäni ainakin viisi. Aina jossain elämänvaiheessa nämä ihmiset kävelee minua vastaan tai ilmestyy täydelle kadulle kuin tyhjästä. Varmaan muillakin samanlaisia kokemuksia?

Aina löytyy monia syitä miksi asioita ei voisi viedä uusiin mittasuhteisiin, vaikka tuntemukset olisi molemminpuolisia. Viimeisin selitys oli, ettei sitä yhteyden tunnetta saa koskaan pilata millään, koska seurustelusuhteissa kaikki on ensin kovinkin auvoista ja sitten kun ne loppuu, ei jää jäljelle mitään. Näin olen kuullut, mutta en komppaile tuota näkemystä. Pitää tarttua tilaisuuksiin! Ei tee ihmiselle hyvää patoa tunteita sisällään... Eipä jäisi kaduttamaan ettei uskaltanut kokeilla. Elämä kuljettaa ne tilaisuudet ihan lähelle ja hölmö se joka ei tartu niihin.

Viime aikoina olen oppinut sulkemaan tunnekanavani, ja pystyn olemaan vähemmän heikoilla. (Mutta toisaalta taas pystyn myös käntämään ne kanavat on-asentoon offin sijasta ) Tavallaan säätelemään tunteen määrää. Se on hyödykäs taito....